Lisää ohjeita...

Pullea sokerikreemi-ruusu leivoksessa.

Isoihin ruusuihin pursotetaan massaa pyörepäisellä tyllalla tai pelkällä pursotinpussilla (ei liian suuri aukko : ) ) keko. Keon koko riippuu kuinka suuren ruusun haluaa tehdä. Kaikkein suurimmissa ruusuissa olen laittanut tämän ensin jääkaappiin jähmettymään vähäksi aikaa ja pursottanut terälehdet myöhemmin. Silloin keko pysyy paremmin pystyssä.

Keon ympäri pyöräytetään massaa ruusutyllalla ympäri. Sen voi tehdä joko ruusutyllan kaareva sisäpuoli kekoon päin tai toisinpäin. Ulkonäkö muuttuu tyllan asennon mukaan. Tässä on kieräytetty tyllan sisäkaari kekoon päin (keskusta supussa).

Kolme terälehteä pursotetaan keskustan ympärille. Tyllan paksumpi puoli on alapuolella ja liike suuntaa vasemmalta oikealle kaarevassa muodossa. Tyllan ulkokaari on ruusuun päin.

Terälehtiä lisätään ympärille. Itse teen niitä sen mukaan miltä kukka näyttää. Ensin 3, sitten 5 ja ehkä lopuksi 6-7 on aika hyvä määrä.

Uloimmat lehdet. Pursotuskulma vaikuttaa terälehden asentoon. Alussa tyllaa pidetää pystymmässä kuin näissä viimeisissä terälehdissä. Jos tyllia olisi useampia kokoja, voisi kokeilla pursottaa nämä uloimmat lehdet isommalla tyllalla. Itseltäni puuttuu sellainen sopiva välikoko.

Sama kermaruusuna.

Tässä näkyykin styroxin pala, jota käytin kukkanaulan pidikkeenä kuvausten aikana. Huomasin sen olevan kätevä muutenkin, jos kesken pursotuksen täytyy työ keskeyttää. Lapsiperheessä se kun on aivan tavallista : )

Vähän lösähtänyt ruusu. Kuvaus ja pursotus samanaikaisesti tuo omat ongelmansa : )

Toinen pienempi.