Helpointa on tehdä pipareita muovi- tai metallimuoteilla, mutta aina ei ole saatavissa juuri sitä muottia, jonka haluaisi. Pipareita saa aikaan paperimallin avullakin, vaikka työ käy huomattavasti hitaammin. Mallin voi piirtää itse tai tulostaa sopiva kuva esim. netistä.

Tulostin netista Babarin ja Selesten, sillä Babar on yksi lemppareistani. Satuja onkin luettu ahkerasti lapsille ja tytötkin tykkäävät Babarista. Työvälineinä käytän pientä, sileäteräistä taikinapyörää (käytetään yleensä marsipaanille ja sokerimassalle), pientä marsipaaniveistä (itseasiassa lasten muovailusetistä :D) ja marsipaanitikkua.

Taikina on samalla ohjeella kuin nämä täällä, mutta käytin appelsiinia taikinan maustamiseen. Taikinalevyn saa tasaiseksi, oikeaan mittaansa mittatikkujen avulla esim. täällä, mutta itse kaulin ihan näppituntumalla :D

Yksi tapa on asettaa irti leikattu paperimuotti taikinan päälle ja leikata pienellä taikinapyörällä kuvio irti.  Kaikki kohdat eivät mene taikinapyörällä, vaan pyörä "puskee" taikinalevyä. Silloin täytyy mennä osissa, pätkä kerrallaan.

Terävät kulmat leikataan marsipaaniveitsellä.

Pienet ja helpot piparit voi siirtää pellille leveällä lastalla. Suuret ja monimutkaiset kannattaa leikata suoraan leivinpaperin päällä.

Toinen tapa on piirtää varovasti kuvio marsipaanitikulla.

Tämän jälkeen leikataan kuvio irti taikinalevystä merkkien mukaan.

Mikäli muotteja haluaa käyttää useammin, ne kannattaa päällystää esim. kontaktimuovilla, sillä muutoin taikinan rasva tulee paperista läpi ja muottia ei ole enää kiva käyttää :D

Elintarvikekynällä voi hennosti hahmotella paistetun piparin päälle tulevia pursotuksia, jos haluaa helpottaa pursotustyötä. Tai sitten ottaa mallista kopioita tai useampia tulosteita ja leikata osia sapluunoiksi. Silloin saa kaikista pipareista täsmälleen samannäköisiä.

Ai niin, vielä unohtui pari asiaa. Leikkaamisen jälkeen saattaa piparin reunat olla jostain kohdin epätasaiset. Reunoja voi tasoitella sormin tai marsipaaniveitsellä, etteivät ne jää röpelöisiksi paiston jälkeen. Paistettuna reunoja on vaikea tasoitella.

Toinen juttu on, että leivinpaperi kannattaa leikata täsmälleen leivinpellin kokoiseksi. Liian suuren leivinpaperin reunat kääntyvät ja siinä kohdin piparitkin taipuvat eikä niistä tule tasaisia.