Tämän kakun tein mummolaan ja koristeeksi päätyi aikaisemmin malliksi tehty kahvikuppi. Aikomuksena oli tehdä uusi, erilainen kuppi, mutta mihin se viikko taas oikein hävisi

Kakkupohja:

6 kananmunaa

1 3/4 dl sokeria

2 dl vehnäjauhoja

1 dl ohrakasta

1 tl leivinjauhetta

1. Vatkaa munat ja sokeri vaaleaksi, kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää siivilän läpi keskenään sekoitetut kuivat aineet varovasti taikinaa käännellen. Kaada voideltuun ja jauhotettuun kakkuvuokaan ja paista 175-200 asteessa 25-30 min. Anna jäähtyä kunnolla ennen täyttämistä.

Täyte:

1 prk vaahdotettavaa vaniljakastiketta

2,5 dl kermaa

1 prk 4 marjan hilloa (St.Dalfour, vadelma, kirsikka, mansikka ja karhunvatukka)

200 g vadelmia

hieman sokeria

Kostutukseen: mehua tai vaniljamaitoa

 

1. Leikkaa kakku kolmeen osaan. Kostuta alin pohja kevyesti ja laita se takaisin pestyyn kakuvuokaan tai käytä pelkkää irtopohjavuoan rengasta. Sivele hilloa ja ripottele hiukan murskattuja ja sokeroituja vadelmia. Älä muussaa vadelmia liikaa tai siementen rikkoutuminen lisää vadelman kitkeryyttä. Lisää sokeria maun mukaan. Vatkaa kerma ja Flora Vanilla yhdessä vaahdoksi ja mausta sokerilla tarpeen mukaan. Laita puolet vaahdosta ja paina toinen kakkulevy päälle. Kostuta ja lisää täytteet. Lopuksi päällyslevy. Suojaa kakku esim. tuorekelmulla, laita kevyt paino päälle (kirja) jos kakku tulee yli kakkuvuoan reunan. Laita jääkaappiin yöksi ja koristele seuraavana päivänä.

Kakun päälle sivelin kermavaahdon ja pöytäliinaksi kaulin kaakaojauheella värjättyä/maustettua marsipaania. Marsipaaniin tein painomuotilla kuviot. Leivos on oikea suklaaleivos mehevästä suklaakakusta. Täytteenä belgialaista suklaalevitettä, aprikoosimarmeladia ja päällä sokerikuorrute. "Alusliina" on myös sokerimassaa kuten kukatkin. Tällä tavoin sai koristella sekä kakun, että mummolle ihka oman leivoksen :D

Leivos lähempää.

Painokuvio. Sipaisin sinne tänne kultakristallipulveria hohtoa antamaan.

Mummolassa maistelimme kakkua ja pehmoista oli, nam. Kuvittelin marsipaanin kestävän sen ajan kermankin päällä, kun saisin kakun kahvipöytään. Mummolaan on lyhyt matka ja koristelin kakun juuri ennen lähtöä.  Alle puolessa tunnissa marsipaani alkoi valuttamaan väriä kermareunaa pitkin. En halunnut käyttää kreemiä, mutta näköjään olisi pitänyt, kun ei kestänyt hetkeäkään. Varsinkin kun marsipaani oli erityisen tuoretta ja edes kaakaolisä ei tehnyt siitä jäykkää. Onneksi pieni värivirhe ei makua haitannut

 

Hyvää äitienpäivää kaikille äideille!